fssf

Ne vanhat ajatukset ovat palaamassa mieleeni; "en tarvitse aamupalaa niin voin nukkua vielä 30min." En myönnä sitä kellekkään, en edes itselleni. "Katsokaa nyt minua, enhän minä edes näytä sairaalta?!" ..mutta näyttävätkö välttämättä ne muutkaan? -ei. En kerro kenellekkään että minua pelottaa, minua pelottaa olla minä, tässä kehossa ja tällä mielellä. Olen luvannut itselleni että en saa vajota niin syvään kuoppaan kun viimeksi 17 kiloa laihempana. En halua, jos sinne vajoaa niin sieltä ei ole enää pääsyä pois.
Törmäsin BC:hen tänään. Odotin valoissa ja huomasin BC:n tulevan, näin sen hymyilevän ja mietin, että ei kai minulla kiirekkään ole kun tien toisella puolella vielä punaiset pönöttää.