BC on alkanut "muistuttelemaan" minua liikuntakiellosta. Sana joka oikeasti minun maailmassani pitäisi kieltää lailla. Jos BC saisi päättää, olisin ollut yli kuukauden liikuntakiellossa joka tuntuu tappavalta. Tiedän etten pysty siihen. Ainoa asia mihin lupauduin oli, että pidän kahden viikon päästä viikon ilman sen suurempia treenejä. Salille en saa mennä, sallin itselleni vain yhden bodybalancen ja yhden bodycombatin, mikäli BC hankkii tilalleen hyvän tuuraajan. Liikuntaa tulisi siis 2h + jotain kävelylenkkejä joita varmaan teen päivittäin että voin tehdä edes jotain, juosta en kuitenkaan saa enkä varmaan edes pysty. Kieltämättä ahdistaa mutta se tekee hyvää tälle kropalle, fakta on kuitenkin se että vaikka kuinka haluaisin kieltää niin tarvitsen lepoa. Tekisi mieli huutaa niin paljon kun keuhkoista suinkin ääntä lähtee, eilen mulla teki mieli jokainen asia palasiksi minkä suinkin käsiini saan, se näky peilistä oli aivan järkyttävä, en vain vieläkään kestä katsoa itseäni peilistä "normaalisti".
Joka hierontakerralla meidän jutut johtaa siihen, että BC puhuu kuinka pieni olen, viimeksi hän vertasi minua hiireksi. Joka kerralla se toistaa saman lauseen "oot niin pieni, saan kädet ympäri tästä.." ja laittaa kätensä minun vyötärölle. Musta lähinnä tuntuu että se vain sanoo kuinka pieni olen, ettei minulle tulisi paha mieli tai huono olla, kuitenkin kun BC tietää minun sh-taustasta. Välillä mun tekis mieli huutaa, että olen aivan liian iso voimaan hyvin tässä kropassa mutta tyydyn aina vain nyökyttelemään lauseita mitä BC sanoo. En halua että se tietää etten voi hyvin tässä kehossa, en halua kenenkään tietävän sitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti