Tänään musta on lähinnä tuntunut siltä että ihmiset vain katoaa ympäriltäni. En osaa selvästikkään pitää kiinni ihmisistä, päästän liian helposti irti, en vain jaksa ja luovutan. Eilisen jälkeen B on ollut taas enemmän mielessä vaikken ikinä tuota ihanaa ihmistä voikkaan unohtaa, olen paljon miettinyt aiemmin ja olen alkanut miettimään uudestaan, että jos ihmiset vain kaikkoaa pois niin mitä minä täällä teen? Miksi minun pitää olla täällä, seistä yksin pimeässä. Ehkä eksyn aina väärään seuraan, tutustun vääriin ihmisiin tai sitten kukaan ei vaan osaa välittää minusta niin paljon että kukaan pysyisi ympärilläni. Aina heti kun olen alkanut oikeasti välittämään jostain, olen saanut nähdä jonkun ihmisen pinnan alle niin se kaikkoaa ympäriltäni. Ehkä menen vain nukkumaan, unohdan kaiken ja herään huomenna vähän virkeämpänä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti