lauantai 30. marraskuuta 2013

I know I'm far from perfect

Pystyn hetken jo hengittää, pystyn olemaan jo tässä. Kävin hieronnassa ja juteltiin BC:n kanssa mm. syömishäiriöstäni ja vääristyneestä kehonkuvasta. BC kyseli ja minä vastasin. Tuntui oudolta puhua jollekkin näistä asioista ääneen ja varsinkin silloin kun BC kysyi, tiedänkö syytä miksi lopetin syömisen, miksi halusin laihtua, mikä minussa oli vikana, en pystynyt sanomaan kaikkea ääneen, vastasin vain että tiesin ja tiedän edelleen. Sitä asiaa olen ehkä miettinyt kaikista eniten, mikä minussa oikeasti oli vikana, miksi en ole kelvannut itselleni ja miksi en kelpaa vieläkään tällaisena kun olen. Vaikka kuitenkin jollain tapaa tiedostan, että minussa ei ole mitään vikaa...mutta silti.

Cause when you've given up
 when no matter what you do 
 it's never good enough 


Mä näen tyhjän taistelukentän
 oon ihan yksin sodassa siellä 
 pahimman vastustajani tiedän 
 minusta itsestäni sen löydän 
 kun tapahtuu on helpompi hengittää 

Minun täytyy käydä enää neljä kertaa teoriassa, täytyy istua vielä kahdeksalla tunnilla, olen vain siirtänyt niitä eteenäin ja eteenpäin. Ne on ainoat tunnit jotka on keskiviikkoisin ja aina samaan aikaan haluan treenaamaan, haluan vain treenata vaikka tiedänkin, ettei se maailmaa kaada jos kävisin istumassa nuo teoriat loppuun, saisinpahan ainakin autokortin nopeammin. Huomenna on joulukuun ensimmäinen päivä, lumi on maassa, tasan kolme viikkoa niin loma alkaa, 24 päivää jouluun ja 51 minun synttäreihin. Kolme viikkoa mene nopeasti, ole kiltti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti