BC kävelee iloisena sisään spinningsaliin, hyppää pyörän selkään ja sanoo sen yhden lauseen, joka saa minut melkein kyyneliin - se lopettaa ohjaamisen salilla jossa käyn. En tiedä, pystyykö tätä kukaan muu ymmärtämään kun minä itse miltä se musta tuntui, kun sisäistin tuon lauseen ja tajusin, että se todellakin lopettaa. Kyllä sen näki jo BC'stä, joka myös tirautti muutamat kyyneleet, että asia on sillekkin hankala mutta omien sanojensa mukaan asia on parempi näin. Olen kuitenkin viikottain käynyt Bc'n tunneilla lokakuusta asti ja tammikuusta asti olen käynyt jokaisella sen tunnilla, eli 7 tuntia viikossa. BC on ihminen, joka on miltein joka ilta saanut mut hymyilemään, oli päivä sitten huono tai hyvä, siitä ihmisestä saan revittyä itseenikin positiivisuutta ja ilman sitä en ehkä olisi nyt tässä. Jonkun mielestä tämä saattaa kuulostaa ihan höpöhöpö huuhaalta, sehän on vain yksi ohjaaja joita liikuntakeskukset on täynnä. Kaikilla on suosikkiohjaajansa ja BC on minun. Pyöräily tuntu niin haikeelta aluksi mutta kyllä se hymy sieltä kuitenkin löytyi ja hetken kestävä hyvä fiilis. Kuitenkin kun tunnin jälkeen lähdin tallustelemaan kohti bussipysäkkiä niin kaikki alkoi pyöriä mun mielessä, kaikki ne tunnit joista mulla on tullut niin huikee fiilis, kaikki ne lauseet joilla on jaksanut tehdä kaiken loppuun vaikka todellisuudessa olisikin tehnyt mieli juosta salista ulos huutaen. Kuitenkin tämä asia vahvisti sen, että kun pian muutan niin olen vaihtamassa salia joka on muutaman metrin päässä uudesta kodistani ja ehkä mikä parasta, BC ohjaa myös siellä. En malta enää odottaa sitä, että pääsen kohta muuttamaan pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti