sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Everything's dying

Kello on puoli kolme yöllä ja minulla on kolmen tunnin päästä herätys töihin. Toni lähti kahden kaverinsa kanssa ulos ja minä jäin tänne nukkumaan. Tuntu siltä että on pakko päästä päivittelemään mitä elämässäni taas tapahtuu. Olen osittain ollut onnellinen elämän pienistä asioista, Tonista, Kauriista ja siitä että me ollaan Sinilinnun kanssa kaikkien näiden vaikeiden vuosien jälkeen läheisimpiä kun ikinä ja voin sanoa ettei se että Helmen kanssa meni välit haittaa minua enää paljoa vaikka ikävöin välillä aivan perkeleesti. Olen Tonin kautta saanut tutustua uusiin ihaniin ja huippuihin ihmisiin.

Onnellisuus meinaa mulla kuitenkin sitä että olen pari päivää aurinkoinen ja iloinen enkä masennu niin herkästi pienistä vastoinkäymisistä. Sitten onkin taas yhtä sumua ja tuskaa. Toni jaksaa pitää mun päätä pinnalla ja seisoo mun rinnalla tapahtu mitä tapahtu.


Tällä hetkellä tunnen oloni tyhjäksi. Kauris lähti tänään vaihtoon vuodeksi Brasiliaan enkä vieläkään voi ymmärtää ettei me tulla näkemään vuoteen. Muutenkin tuntuu ettei mulla ole enää kavereita, yritän uskotella itselleni että laatu korvaa määrän ja niinhän se on, silti tuntuu että ilman Tonia olisin ihan helvetin yksinäinen. Välillä jopa Toninkin seurassa tuntuu kun ympärillä ei olisi ketään. Vaikka joku pitäisi kädestä kiinni niin tuntuu silti siltä kun olisin yksin..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti