tiistai 12. tammikuuta 2016

Olin onnellinen, mitä sä luulit?

Liian paljon kiireitä. Koulu ja treenaaminen on tappanut liikaa aikaa. Pakko on tulla päivittelemään. Blogi näyttää nykyisin niin kauhean tyhjältä kun poistin kaikki vanhat kirjoitukset.

Vointi on ollut aivan vuoristorataa, huolestutan koko lähipiirin mun käytöksellä. Koitan vain viettää aikaa salilla että saan ajatuksia muualle, aivan kuten neljä vuotta sitten jolloin olin täysi sekopää. Ehkä mietin taas neljän vuoden päästä samaa uudelleen..


Olen tosiaan ollut 2,5kk mielenterveystoimistolle jonossa. Viime viikolla tuli aika maanantaille. Eilen menin kädet vapisten paikalle. Oli jotenkin tosi outo tunne, minut kutsuttiin huoneeseen ja hoitaja esitteli itsensä minulle, kyseli kysymyksiä ja sanoi, ettei minulla kyllä kaikki ole hyvin. Se halusi jo varata minulle lääkäriaikaa, sain kuitenkin jotenkin estettyä....ei vielä... Jotenkin on alkanut, tai oikeestaan aina tuntunut etten tiedä haluanko viedä tätä syöpää päästäni pois. En tiedä haluanko sitä pois, mitä elämä olisi ilman tätä kaikkea? Tämähän olen vain minä.

1 kommentti:

  1. Sen kaiken sairauden alta voi paljastua uusi sinä, se oikea sinä. Kannattaa ottaa vastaan kaikki apu mitä saa. Et varmasti kadu.

    VastaaPoista