Perjantaina BC hieroi etureisiäni ja kysyi, "oletko kertonut sille näistä sun arvista?", kysyin että miksi olisin, en minä niitä ala kellekkään erikseen esittelemään, "eikun ajattelin vain, kai aikuisena ihmisenä sitten kerrot sille jos sitä kiinnostaa?" Sanoin että kerron, jos X:ää joskus kiinnostaa mistä ne on, sanoin myös BC:lle etten enää itse edes erota niitä, ne on normaaleja minulle, ne on osa minua johon BC tokaisi, että kyllä ne näkee aivan selvästi.
Olen taas ollut viikon poissa kuvioista, yrittänyt kirjoittaa jotain mutta lopuksi kuitenkin olen painanut vain tallenna-nappia. Mun sisällä on yksi vuoristorata joka menee ylös ja alas, juuri samalla lailla kun mun tunteet ja mieliala, hyppii ylös ja alas, ei ole yhtäkään päivää milloin mielialat ei hyppelisi rajusti. Mun on niin hankala kirjoittaa, mun on niin hankala saada tämä kaikki sanoiksi, varsinkin vielä tällä typerällä kielellä..
Olen taas ollut viikon poissa kuvioista, yrittänyt kirjoittaa jotain mutta lopuksi kuitenkin olen painanut vain tallenna-nappia. Mun sisällä on yksi vuoristorata joka menee ylös ja alas, juuri samalla lailla kun mun tunteet ja mieliala, hyppii ylös ja alas, ei ole yhtäkään päivää milloin mielialat ei hyppelisi rajusti. Mun on niin hankala kirjoittaa, mun on niin hankala saada tämä kaikki sanoiksi, varsinkin vielä tällä typerällä kielellä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti