
Näin eilen pitkästä aikaa Kaurista, olen ehkä vähän vältellyt sitä, kuitenkin eilen ymmärsin että minulla on muitakin ystäviä kun Helmi, niitä ei saa vaan työntää pois. Sinilintu laittoi maanantaina viestiä vaikka edellisessä viestissä jonka lähetin sille kuukausia sitten sanoin että nyt saa riittää. Sinilintu kertoi muuttaneensa pois kaupungista ainakin hetkeksi ja haluaisi olla yhteydessä minuun. Kuitenkin kun mietin sitä ihmistä niin en ole varma mitä ajattelen, olenko surullinen vai vihainen vai ajattelenko yhtään mitään. Koko kuvio on aivan liian sekava ja minun ei edes kuuluisi olla osa sitä kuviota. Mutta kuitenkin koska olen viime aikoina kirjoittanut Sinilinnusta aika negatiiviseen sävyyn haluan myös sanoa muutaman positiivisen asian siitä, se on ollut aina se ihminen jolle olen aina kertonut kaiken, olen pystynyt kertomaan sille ja luottamaan ettei se kerro asioita eteenpäin. Sinilintu on aina ollut minulle kun sisko jota en ole koskaan saanut vaikka olen aina toivonut itselleni siskoa. Ja kyllä, kaipaan sitä ihmistä, kaipaan sitä kehen tutustuin vajaa kolme vuotta sitten. Kaipaan sitä ihan perkeleesti. Kuitenkin pelkään, ettei se tule koskaan olemaan enää se sama.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti