Juttelin Helmen kanssa eilen, itseasiassa se laittoi viestiä. Meillä meni tavallaan välit toukokuussa.. tai.. kaikki vaan jotenkin muuttui. Helmi on ollut mulle aina se parhain kaveri ja on ollut jotenkin outoa elää ilman sitä. Eilen se kertoi että sillä on ikävä ja selitteli vähän että mitä on tapahtunut. Koska kaikki johtuu kuitenkin Helmen puolelta miksi ei olla enää "väleissä". En vain osaa sitä juuri nyt selittää. Haluaisin kuitenkin että asiat olisi joskus taas niin kun ennenkin. Uskon kuitenkin siihen.
Viimeinen jakso alkoi. Tai minulle se ei ole aivan viimeinen. Lukulomalla pitää tehdä muutama tenttikoe ja yksi kurssi, muuten olen vapaa. Teen kaikkeni että saan pelastettua tän mun kohta kolmen vuoden lusmuilun ja pääsisin 31.5 pois. En vaa jotenkaan vielä ole saanut mahdutettua päähäni että voisin käydä 3,5v, ei vaan kiinnosta pitää lakkiaisia joulukuussa...keskellä talvea.
Nykyään, ehkä liikaakin, kun katson itseäni peilistä alusvaatteilla meinaan oksentaa. Mulla vaan tekis mieli ottaa ne jotkut sakset ja leikata kaikki ihrat vaan kappaleiksi maahan. Välillä toivon että niin voisi tehdä, liian helppo tapa laihtua. Tuntuu että sellu hytkyy joka paikassa. En vain pidä itseäni hyvännäköisenä. En vain osaa. Välillä tulee mieleen se kun ennen vihasi itseään ihan liikaa, veitsi oli ainoa pakokeino, tapa rangaista itseäni. Välillä mietin auttaisiko se vieläkin. Kuitenkin katuisin liikaa joten en ole mitään tehnyt sitten syyskuun 12. Välillä tuntuu kun mut on vain tuomittu hölskymään, oksettavaa.
Viimeinen jakso alkoi. Tai minulle se ei ole aivan viimeinen. Lukulomalla pitää tehdä muutama tenttikoe ja yksi kurssi, muuten olen vapaa. Teen kaikkeni että saan pelastettua tän mun kohta kolmen vuoden lusmuilun ja pääsisin 31.5 pois. En vaa jotenkaan vielä ole saanut mahdutettua päähäni että voisin käydä 3,5v, ei vaan kiinnosta pitää lakkiaisia joulukuussa...keskellä talvea.
Nykyään, ehkä liikaakin, kun katson itseäni peilistä alusvaatteilla meinaan oksentaa. Mulla vaan tekis mieli ottaa ne jotkut sakset ja leikata kaikki ihrat vaan kappaleiksi maahan. Välillä toivon että niin voisi tehdä, liian helppo tapa laihtua. Tuntuu että sellu hytkyy joka paikassa. En vain pidä itseäni hyvännäköisenä. En vain osaa. Välillä tulee mieleen se kun ennen vihasi itseään ihan liikaa, veitsi oli ainoa pakokeino, tapa rangaista itseäni. Välillä mietin auttaisiko se vieläkin. Kuitenkin katuisin liikaa joten en ole mitään tehnyt sitten syyskuun 12. Välillä tuntuu kun mut on vain tuomittu hölskymään, oksettavaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti