Aamuyöstä kävelen pitkin kiskoja, joka kerta kun katsoin taakseni toivoin näkeväni junan. Itkin ja kävelin, haluan pois. Ei minusta ole enää mihinkään, ei minusta tule enää mitään. Kuuntelen keskustelua päässäni. Kaksi ääntä, ne haluaa tappaa minut.
Haluaisin viiltää, haluan nähdä veren valuvan pitkin jalkaa lattialle. Ahmin ja oksennan, kahdesti. Ana on tyytyväinen, tiedän sen olevan.
Olen oksettava, olen liian iso.
Kirjoitan itsemurhakirjeitä itkien, katson vanhoja valokuvia. Itken vielä hysteerisemmin, tiedän tämän olevan oikea ratkasu. Haluan vielä että kaikki rakkaat ymmärtää sen myös. Minä olen hirviö, demoni joka aiheuttaa vaan pahaa. Ainoa keino päästä ulos tästä kuoresta on kuolla. Ainoa keino tappaa tämä demoni joka elää sisälläni on tehdä itsemurha.
keskiviikko 1. kesäkuuta 2016
Sain yöksi 100mg ketiä. Menin nukkumaan huoneeseen jossa nukkui kaksi muuta naista. Mua pelotti, tärisin ja itkin. Ahdisti. Pelkäsin että kun käännän selän ja suljen silmät niin joku hyökkää, joku paha. Tiesin sen piileksivän jomman kumman naisen sisällä ja pelkäsin että se hyökkää. Pelkäsin että se tappaa. En uskaltanu pistää silmiä kiinni ja alkaa nukkumaan.
22
Kävelen kiskoilla ja mietin kaiken lopullisuutta.
"Odota vielä hetki niin tää kaikki tuska loppuu"
"Muistatko kun näytin sinulle sen kauniin enkelin, kohta, kohta se voit olla sinä"
Äänet haluaa tappaa minut, ne äänet haluaa että kuolen. Minussa ei ole mitään, en ole yhtään mitään. Olen sisältä pelkkää tyhjää, minulla on vain kuoret. Ei minulla ole syytä jäädä, en halua jäädä tänne. Haluan pois, haluan pois tästä tuskasta.
Olen kotona käymässä enkä tiedä miten päin pitäisi olla. Kaikki houkuttaa, haluaisin ahmia, terä huutaa mun nimeä. En edes tiedä haluanko olla täällä, liikaa houkutuksia.. Edellisen kerran kun kävin kotona olin tunnin yksin. Ahmin ja oksensin vessassa pitkin lattioita. Sanoin omahoitajalle eilen että oksensin mutta en kertonut ahmimisesta mitään. Hävettää liikaa.
20
Haluaisin viiltää, haluan oksentaa.
Olen osastolla lihonut varmaan 928475kg. Ahdistaa.
Tänään olisin oksentanut lounaan ulos. Puristelin ihoa pohkeista, mun kädet tärisi. Haluan viiltää, haluan rankaista itseäni. Mun on pakko. Olen ansainnut sen.
18
"Tuolla on junarata, mene sinne niin tää kaikki loppuu.."
22
Kävelen kiskoilla ja mietin kaiken lopullisuutta.
"Odota vielä hetki niin tää kaikki tuska loppuu"
"Muistatko kun näytin sinulle sen kauniin enkelin, kohta, kohta se voit olla sinä"
Äänet haluaa tappaa minut, ne äänet haluaa että kuolen. Minussa ei ole mitään, en ole yhtään mitään. Olen sisältä pelkkää tyhjää, minulla on vain kuoret. Ei minulla ole syytä jäädä, en halua jäädä tänne. Haluan pois, haluan pois tästä tuskasta.
Olen kotona käymässä enkä tiedä miten päin pitäisi olla. Kaikki houkuttaa, haluaisin ahmia, terä huutaa mun nimeä. En edes tiedä haluanko olla täällä, liikaa houkutuksia.. Edellisen kerran kun kävin kotona olin tunnin yksin. Ahmin ja oksensin vessassa pitkin lattioita. Sanoin omahoitajalle eilen että oksensin mutta en kertonut ahmimisesta mitään. Hävettää liikaa.
20
Haluaisin viiltää, haluan oksentaa.
Olen osastolla lihonut varmaan 928475kg. Ahdistaa.
Tänään olisin oksentanut lounaan ulos. Puristelin ihoa pohkeista, mun kädet tärisi. Haluan viiltää, haluan rankaista itseäni. Mun on pakko. Olen ansainnut sen.
18
"Tuolla on junarata, mene sinne niin tää kaikki loppuu.."
Tilaa:
Kommentit (Atom)