Välillä herään Tonin vierestä itkien koska olen niin onnellinen että saan joka ikinen aamu herätä

Dreamer

You're a diamond dear,
they can't break you.


Taas päivien tappelu takana itseni sekä Tonin kanssa. Tänään musta tuntuu kuitenkin hyvältä. Mulla on maailman ihanin poikaystävä. Tänään musta on tullut taas unelmoija, en ole ennen uskaltanut koska tiesin ettei mikään kerkeä toteutua. Nyt kuitenkin tuntuu vaan niin perkeleen hyvälle. Heräsin aamulla ennen herätystä Tonin vierestä, totesin itselleni että luoja kun rakastan tuota ihmistä, suljin silmäni ja jatkoin unia.

Olen päättänyt että haluan vanhan itseni takaisin, sen himoliikkujan, hyväkuntoisen, terveellisen ja iloisen minäni. Olen liikaa katsellut vanhoja kuvia ja miettinyt sitä kuinka hyvin ne kaikki vanhat vaatteet mahtuu, elämäni ensimmäisen kerran pystyin käyttämään tiukkoja toppeja ilman ahdistusta.

Toni haluaisi tai ainakin on paljon puhunut siitä kun en voi kertoa kaikkea menneisyydestäni ja siitä, kun kerron asiat pikku hiljaa. Vaikeita asioita jotka haluaisin itsestäni pois tai ainakin unohtaa kokonaan. Niistä asioista on vaan niin hankala puhua, koska se peto on varmaan aina osa minua, minun on vaan osattava hiljentää se rumilus kokonaan. Niin aion myös tehdä, musta tuntuu nyt että mulla on myös tahdonvoimaa siihen.



Kuusi vuotiaana nousin ensimmäisen kerran nelijalkaisen 100cm korkean ponin selkään. Muistan sen päivän kun eilisen, enkä olisi ikinä uskonut että siitä syntyy näin palava rakkaus lajia kohtaan. 9 vuotta aktiivisesti, pari vuotta epäaktiivisesti ja viimeiset vuodet ilman ratsastusta. Viimeisen kahden vuoden aikana mulla on ollut hinku päästä taas hevosen selkään joka päivä, nyt olen laittanut muutaman sähköpostin unelmani toteuttamiseksi.

Tänään mä tahdon nauttia tästä olosta!

Don't tear it down, what's left of me,

make my heart a better place.